Raapale XLIX: Legenda

Kävellessäni huomasin rantaan ajautuneen puunrungon. Menin katsomaan sitä lähemmin, ja tulilintujen tuotua käsiini vasaran ja taltan aloin veistää siitä kuolevaisen hahmoa.

Veistoksesta tuli valmis, ja annoin hänelle nimeksi Aþoŋ. Aþoŋ oli muutoin hieno luomus, mutta häneltä puuttui pää. Otin viisi kiveä hietikolta ja muutin ne ghouleiksi. Lähetin heidät etsimään Aþoŋille päätä.

Kun ghoulit palasivat, oli heillä peuran pää. En ollut aivan tyytyväinen tilanteeseen, mutta kiinnitin pään paikoilleen, ja yön pimeydessä puhalsin Aþoŋiin hengen.

Kun ihmiskunta aloitti maanviljelyksen Mesopotamiassa ja Egyptissä, Aþoŋ kuoli. Asetin hänen henkensä pohjoisen havumetsiin kummittelemaan. Olen määrännyt hänet jättämään toisinaan yhden uhreistaan eloon, jotta legenda ei unohtuisi.

* * *