Sekapohde XII: Pupuvampyyrikyborgi

Että sinä mieluummin vietät aikaasi todellisten ihmisten kanssa ja teet todellisia asioita? Painu nyt vittuun.

— Hannu Rajaniemi, Näkymättömät planeetat

Käwin juuri kirjakaupassa. Jalkaisin menin, sillä rutto wei muulin. Ostin uuden muistikirjan, jotta woisin mietteitä ylöskirjata. Alkaa wanha jo saawuttaa wiimeistä siwuaan. Niin ikään ostin Mestari Kongin Keskustelut, kiinanuskoisten pyhiä kirjoituksia, jotka Suomenmaan kansan kielelle owat taannoin käännetyt. Niiden äärellä sitten teetä juoden pohdin.

Muutoin onkin siinä kaupassa filosofian kirjain määrä wähäinen ja jumaluusopin tätä nykyä olematon. Ne owat tyystin elämäntaito-oppailla korwanneet. Tällaisesta kerettiläisyyden rehottamisesta minä wielä wihaisen kirjelmän maaherralle laadin – ja siitä, että kowin suuria owat yhäti kirjain hinnat. Joku katala juut… rahanlainaajako hinnat huimina pitää?

Kerronpa myös, että kun käwin uuden tietokoneen muutama kuu sitten ostamassa, kehui tawaranesittelijä, että jo on hywä kone, saattaa toimia jopa neljä wuotta, jos ei sen äärellä hengitä. Satoja killinkejä sellaisesta tuli pulittaa. Neljä ajastaikaa! Jo on tämä rappion aika, kun neljän wuoden käyttöikää pitäisi kauppatahon mielestä lumoutuneena äimistellä.

Wakaasti uskon, että parempien aikojen rele- ja reikäkorttikoneet owat yhä toimintakuntoisia. Sellaisen minä wielä pirttiini.

* * *

Kävin puodissa ostamassa aineita, muun muassa perunasalaattia. En ole ihan varma, onko siinä salaattia. Perunaa on. Ja jotain valkeaa mössöä. Sitä miettiessäni mieleeni tuli Fjodor Dostojevskin novelli Valkeat yöt. Se on hyvä. Kauppahyllyntarkastelussa vahvistui samalla viime kuukausien aikana tekemäni havainto, että jauhelihapihvejä ei ole enää olemassa. Ennen niitä oli. Ennen oli myös luolakarhuja. Ne ovat jänniä.

Maksunottajaneidolla oli nuha. Jos olisin kusipää, olisin sanonut: ”Sitä on liikkeellä, heh heh.” Koska ainahan sitä, saatana, on. Ollessani palaamassa siihen tilaan, jota rajaavien seinien sisällä asun ja pohdin, näin maassa ns. makeisen. En siihen koskenut, sillä terävä ja observantti mieleni tunnisti siinä heti ansan.

* * *

Minua kovasti hämmentää, että 1500-luvulle sijoittuvan Reign-sarjan toisen jakson lopussa oleva nurmikko näyttää siltä, että se on ajettu ruohonleikkurilla. Ruohonleikkurihan keksittiin vasta 1830. Miksi kaikki on paskaa ja väärin?

Sitä, että Nostradamus näyttää sarjassa kerronnallisista syistä väärän ikäiseltä, voin vallan hyvin katsoa sormien läpi. Minulla on läpinäkyvät sormet.

Olisipa minulla kätyreitä. Seisoisin heidän kanssaan vuoren rinteellä ja katselisin, kun arkkiviholliseni pakenee erämaahan. Hän pysähtyisi, katsoisi minua kohti puiden lomasta ja jatkaisi sitten pakoaan. Sitten kätyrini lähtisivät hänen peräänsä. Tästä haaveilen. Ja siitä, että olisin pupuvampyyrikyborgi.

* * *

Mainokset

Demokratia, lakko ja isänmaan kulissit

Elinkeinoelämän keskusliiton yliherra Jyri Hiilimonoksidimies on sanonut, että surkeaa politiikkaa vastustava kansa vahingoittaa maansa mainetta (HS 13.9.2015). Luultavasti hän tarkoittaa, että lakkoilu Suomessa vahingoittaa maan hallituksen mainetta – ja sitä kautta siis hallituksessa olevien puolueiden mainetta. Muutoinhan tuota on vaikea ymmärtää.

Jyri siis vetoaa kansaan, jotta se pitäisi kulissit pystyssä ja antaisi Suomi-perheen pään hakata eikä nostaisi asiasta hävettävää meteliä. Isänmaan asialla on selvästi. Ei saa kusta omaan pesään. Turpaan otetaan salaa, ja naapureille hymyillään. Ties mitä naapuritkin ajattelisivat. Alexander Stubbin hampaat ja twiitit ovat tämä maabrändin vaivalla rakentaneet.

Jyri voisi olla nyt samalla sen verran johdonmukainen, että vaatisi eduskuntaa lain voimin kieltämään kaikenlaisen vaikuttamisen ay-liikkeeltä ja yhdistyksiltä. Lakkautetaan vaikka oppositiopuolueetkin siinä samalla. Merkittävä osa niistähän on jonkinlaisessa konnektiossa k̶o̶m̶m̶u̶n̶i̶s̶t̶i̶s̶e̶n̶ ̶m̶a̶a̶i̶l̶m̶a̶n̶v̶a̶l̶l̶a̶n̶k̶u̶m̶o̶u̶k̶s̶e̶n̶ ̶k̶ä̶t̶y̶r̶e̶i̶d̶e̶n̶ ammattiliittojen kanssa.

Mutta sitten rohkaisin mieleni ja avasin linkin. Eihän Hiilimonoksidimies ollutkaan huolissaan Suomen maineesta muiden maiden ja kansojen silmissä. Häntä huoletti vain se, että tulee taloudellisia tappioita. Ei hätää, Jyri! Lakkoilulla vastustetaan juuri sellaista talouspolitiikkaa, joka aiheuttaisi maallemme vakavampaa vahinkoa kuin mikään lakko edes teoriassa.

Jyri jatkaa:

EK:n toimitusjohtajan Häkämiehen mukaan palkansaajajärjestöjen toiminta ei pelkästään haittaa Suomea taloudellisesti, vaan on myös kyseenalaista demokratian kannalta.

”Hallitus on saanut mandaatin kansalaisilta. Työtaistelutoimilla kiistetään hallituksen oikeus toimia parlamentaarisesti”, Häkämies sanoo.

Jostain syystä en ole koskaan vakuuttunut tästä kansa on puhunut ja pulinat pois -ajatuksesta, että vaalien jälkeen kuuluu demokratiassa eri mieltä olevien kansalaisten vaieta ja koko kansan yksimielisesti seisoa valitun hallituksen tukena jokaisessa päätöksessä viimeistä kansalaista myöten. Jos näin olisi, demokratiassa olisi aina sama hallitus – luultavasti myös yksipuoluejärjestelmä. Vaalejakaan ei tarvittaisi. Kaikkihan tukisivat hallitusta.

Kieroutunut käsitykseni demokratiasta on, että siinä kansalla on äänestämisen ohella oikeus toistuvasti ilmaista tyytymättömyytensä harjoitettuun politiikkaan, toimia oppositiossa ja vaikuttaa kansalaisjärjestöjen kautta yhteiskuntansa tilaan. On päiviä, jolloin olisin valmis kieltämään sananvapauden ja demokratian, mutta jos demokratiaa halutaan, on sen hyväksyttävä olevan muutakin kuin numeron laittamista lappuun muutaman vuoden välein.

Kuntatyönantajien yliherra ilmaisee kannatuksensa Hiilimonoksidimiehen ajatuksille:

”Tässä pyritään painostamaan hallitusta, mutta vaikutus kohdistuu tavallisiin kansalaisiin, lapsiin, opiskelijoihin, koululaisiin. Ihmiset eivät pääset töihin. Ihmettelen ääneen, mikä tässä on tavoitteena?”

Minä vastaan, Markku Jalonen. Tavoitteena on lopettaa politiikka, jonka tuhoisat ja kielteiset vaikutukset kohdistuvat tavallisiin kansalaisiin, lapsiin, opiskelijoihin, koululaisiin. Ihmiset eivät pääse töihin. Ihmettelen ääneen, miksi hallituspuolueet työnantajajärjestöjen tuella haluavat tehdä ihmisille vahinkoa ja syyttävät vielä asiaan tyytymättömiä pahanlaatijoiksi.

Usein oikeistopuolueet ja elinkeinoelämän edustajat ovat vedonneet ”isänmaan etuun” ja sittemmin vähän muokatusti ”maamme kansainväliseen maineeseen”. Tämä rahanhimon verhona käytetty abstrakti isänmaan etu tai maine menee konkreettisten kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin edelle. Ja yleisemmällä tasolla ovat tietysti vielä ne elintärkeät transatlanttiset suhteet ja kansainvälinen kilpailukyky globalisoituvassa maailmassa.

Ne ovat elintärkeitä.

Lähde: Panu Raatikainen.

Lähde: Panu Raatikainen. ”Kuva Suomen itsenäistymisprosessin kannalta aivan olennaisesta Suurlakosta 1905.”

* * *

Luettavaa aiheesta:

Carling, Andy
”Leading economist slams austerity policies”. New Europe 15.12.2012. http://neurope.eu/article/galbraith-i-cannot-imagine-how-sane-person-can-believe-austerity/.

Chang, Ha-Joon
”Austerity has never worked”. The Guardian 4.6.2012. http://www.theguardian.com/commentisfree/2012/jun/04/austerity-policy-eurozone-crisis.

Goodman, Amy & Varoufakis, Yanis
”Greece’s Yanis Varoufakis: The Medicine of Austerity Is Not Working, We Need a New Treatment”. Democracy Now 21.4.2015. http://www.democracynow.org/2015/4/21/greeces_yanis_varoufakis_the_medicine_of.

Kotila, Pirkko
”Bill Mitchell Suomelle: ’Muuttakaa suuntaa, kun vielä voitte'”. Kansan Uutiset 17.10.2015. http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3447216-bill-mitchell-suomelle-muuttakaa-suuntaa-kun-viela-voitte.

Koukkunen, Tuomas & Valta, Antti
”Rahan toisinajattelijat”. Ulkopolitiikka 4/2014. http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1349/rahan_toisinajattelijat/.

Krugman, Paul
”The case for cuts was a lie. Why does Britain still believe it? The austerity delusion”. The Guardian, 29.4.2015. http://www.theguardian.com/business/ng-interactive/2015/apr/29/the-austerity-delusion.

Stiglitz, Joseph
”Austerity has been an utter disaster for the eurozone”. The Guardian 1.10.2014. http://www.theguardian.com/business/2014/oct/01/austerity-eurozone-disaster-joseph-stiglitz.

Edit 18.9.: Ulkopolitiikka-lehden artikkeli lisätty.
Edit 7.12.: Kansan Uutiset -lehden artikkeli lisätty.

* * *